Mä en ole pystynyt kirjoittamaan. Kaikki vaan sattuu liikaa. Mä en pärjää, enkä mä saa mistään apua. Mulla on ystäviä, mutta mä en uskalla puhua. Mä en uskalla kertoa, enkä pyytää apua.

Mä joudun tänään tekemään jotain todella ikävää. Mä joudun tappamaan yhden puolen itsestäni, enkä mä saa sitä ikinä takaisin. Siitä tuli liian suuri, se paisui, se imi minusta lopulta liikaa. Sen on kuoltava, enkä mä halua, että se koskaan enää herää henkiin. Joten mä murhaan sen.

Mä olen niin tuskissani. Mä olen niin avuton. Mä en tajua, miten tästä selviää.