Mitä hittoa mä teen täällä? Mun pitäis mennä jonnekin, lähteä, elää puoli vuotta Bulgariassa tai Albaniassa  tai jossain ja kirjoittaa.

Mä olen helvetin yksinäinen. Mun puhelin ei ole älähtänytkään viime perjantain jälkeen ja jotenkin vain se kaikki taas painaa liikaa.

Mä yritän aktiivisesti unohtaa muutamat asiat. Mutta en pysty mitään muuta ajattelemaankaan. Kyllähän te tiedätte, klassista kamaahan tällainen on.

Mä toivoisin niin kovasti joskus kokevani sellaisen päivän, ettei enää satu.