Kas hemmettiä, arki alkaa pyykkitupavuorolla ja apteekki- ja kauppareissulla. Miten mä en ikinä opi noiden lääkkeiden kanssa... Että siis niitä voisi hakea jo ennen kuin ne loppuvat tyystin.

Minulla oli aika kaoottinen yö. Näin todella kummallisia unia, yritin herätä, mutta vajosin saman tien takaisin samaan uneen. Jotenkin herääminen ylipäätään oli ihan työn ja tuskan takana, olisin voinut ja halunnut nukkua vaikka koko päivän, kellon ympäri. Unta minä kyllä tarvitsenkin, semmoista selväpäistä nukkumista. Tiedä miten se sitten onnistuu, tuo selvänä olo.

Kohta on jo elokuu. Minä en tajua minne aika valuu.