Otsikosta voi fiksut päätellä mikä bändi soi päässä.

Helvetti sentään. Mä selvisin tästäkin päivästä, mut olen jotenkin aivan älyttömän vittuuntunut ja väsynyt. A vietti vapaapäivää kännäten kantiksessa ja tietenkin lähetteli tekstareita mulle duuniin. Mua otti päähän, oikeasti. Mä kyllästyin siihen jankkaamiseen ja kävin kotimatkalla kantiksessa moikkaamassa sitä. Se oli päissään kuin mikäkin ja ruinasi päästä mun luo illaksi ja yöksi. Mä päättäväisesti kielsin ja kyllä se sen taas huomenna ymmärtää, tänään välttämättä ei. Henkilökunta tarjoili halauksia ja ilmaista kahvia, huomiseksi tein iltasuunnitelmia ihanan ystäväpariskunnan kanssa. Tulin kaupan kautta kotiin, söin vähän ja alan olla valmista kamaa nukkumaan... Kellohan on jotain seitsemän pintaan, että ehkä en nyt ihan vielä kuitenkaan.

Mun päässä myllertää monenlaiset asiat. Mulla on nyt niin kiinnostavia ihmisiä elämässäni, että olen aivan pyörällä päästäni. Ei, mä en uskalla kirjoittaa aiheesta. En tiedä miks. Mä kirjoitan kuitenkin tähän yhden kirjaimen, jotta mä aina muistan tämän hetken ja tämän tunteen ja yhden tietyn tekstiviestin: W.

Huomenna kohtaan muovimimmin töissä. Hip hurraa. En tiedä seisoisinko päälläni vai makaisinko lattialla.