Viimeinen aamu Barcelonassa. Voi itku. Aika on lentanyt kuin siivilla.

Eilen vietimme hienoja hetkia puistossa ja kavimme hoitamassa pakollisia tuliais- & kauppakuvioita. Illalla painelimme laheiseen tapas-paikkaan ja nautimme herkullisia tapaksia oluen ja sangrian kera. Nukuimme sikeasti ja taman paivan ohjelmassamme on ainoastaan kampan perusteellinen siivous, lakanoiden ym. pesu seka jaakaapin tayttaminen erittain-eksaa varten. Illalla suunnistamme lentokentalle ja saavumme Helsinki-Vantaalle niin myohaan, etten paase sielta enaa stadiin vaan joudun yopymaan Vantaalla. Huomenna halaan erittain-eksan ruttuun kiitollisuudesta. Myos A:n ruttuun halaaminen kuuluu suunnitelmiini.

A oli jattanyt viestin vastaajaani, ehdotti jotakin mokkireissua heti sunnuntaista alkaen, mutta mina taidan passata sen. Tahdon olla vahan aikaa kotona ja aloittaa operaation uusi tyopaikka.

Voi suru, miten tulee ikava tata kaupunkia ja naita ihmisia. Maisemista nyt puhumattakaan. Onneksi Barcelona ei mene minnekaan, vaan tanne voi joskus viela palata.

Lauantaita, semmoinen kai tama on.