F yöpyi taas luonani. Miten ihanaa oli painaa poskensa hänen rintaansa. Hän otti kainaloon, piti kädestä kiinni, tuoksui hyvältä. Aamulla naurua, tupakkaa, kirjakeskusteluja. Voih, kunpa useammin olisi tällaista.

Olisi mentävä, käytävä paikoissa ja hoitaa asioita, mutta jumitan. Käteni tärisevät enemmän kuin koskaan.

Lukijat, olisiko kohta aika palata takaisin sinne, mistä tulinkin?