Huomenna se sitten koittaa. Se päivä, jota olen kauhulla ja paniikilla odottanut. Töihin paluu. En tajua, miten siitä selviän, jotenkin se vain pelottaa niin törkeästi.

Kävin kaupassa, ostin ruokaa ja aion tänään syödä hyvin ja mennä aikaisin nukkumaan. (No niinpä niin, uniongelmat eivät ole selvinneet vieläkään, joten saas nyt nähdä.)

Muovimies on onneksi tämän viikon lomalla, ei ole vaaraa törmätä häneen. Muovityttö taasen lienee töissä perjantaina, joten sitä kohtaamista joutuu sitten jännittämään oikein kunnolla. Ei minulla ole hänelle mitään sanottavaa, tuskin hänelläkään minulle, mutta ylipäätään hänen näkemisensä voi aiheuttaa mulle aivoverenvuodon tahi jonkun muun kohtauksen.

Mä yritän ajatella hyviä ajatuksia. Think happy thoughts.